Valeotsatukka

Halusin tänään jotain erilaista ja näpertelin aamulla itselleni valeotsiksen. Ei sillä että olisin sitä minnekään ruokakauppaa pidemmälle päässyt esittelemään. Tarkoitus oli lähteä illalla kuuntelemaan bändejä ja vähän tanssahtelemaankin, mutta tässä flunssassa on paras pysyä kotona kuuma juoma nenän alla. No, aina ei voi saada kaikkea...

Hommahan etenee niin että hiuksista erotetaan keskeltä otsaa (halutun korkuinen) kiila, joka levenee kohti hiusrajaa. Perinteinen versio on rullata hiukset latvasta alkaen valkin ympärille ja muotoilla vähän, plus kiinnittää lopuksi valkkeineen pinneillä haluttuun muotoon. Pinnit tulevat piiloon hiusrajaan rullan alle.

En ole vielä koskaan saanut omiin hiuksiini onnistumaan valeotsatukkaa valkilla. Siitä tulee yksinkertaisesti joko järkyttävän massiivinen, tai sitten en vaan saa millään sivuja kaartumaan siististi. Tämän vuoksi jätän valkin pois kokonaan, lakkaan hiukan päältä ja alta, jotta lyhyemmät hiukset pysyvät siististi mukana, tupeeraan hiukan alapuolelta ja käärin sitten rullan sormin "tyhjänä". Tämän version hyvä puoli on se, että voin tehdä juuri sen kokoisen rullan kuin haluan. Myös sivut saa kaartumaan kuten haluan ja pysymään siivoina, koska voin tiukentaa rullaa niissä hieman jälkikäteen kiinnitettyäni keskikohdan ensin hiusrajaan.

Kun koko rulla on muotoiltu ja kiinnitetty, lakkaa päälle karkuhiusten pitämiseksi aisoissa ja menoksi... vaikka sitten sinne ruokakauppaan.

Tuolla huivin alla on oikeasti myös pienet victory rollsit tasapainottamassa tilannetta (tästä piti tulla vähän isomminkin kampaus), mutta valeotsis toimii niin hyvin huivin kanssa, että yleensä riittää kun hiukset takana kietaisee litteähkölle sykerölle ja sitoo huivin päälle.